Suomi ylös suosta

VEROTUSTA KEVENTÄMÄLLÄ:

– Käteen jää enemmän, hinnat laskevat ja palkankorotuspaineet pienenevät.

– Verokiila supistuu ja Suomessa kannattaa taas teettää töitä.

– Työnteon suhteellinen houkuttelevuus sosiaaliturvaan nähden paranee.

MENOJA LEIKKAAMALLA:

– Nykyiseen kulurakenteeseen ei ole varaa – velkaantumistarvetta on pienennettävä.

– Syntyy tilaa veronkevennyksille. Ne ovat parasta elvytystä.

– Julkiset menot tulee kohdentaa olennaisiin hyvinvointipalveluihin.

SÄÄNTELYÄ PURKAMALLA:

– Poistetaan tekemisen esteitä. Vähennetään tekevien käsien sijaan byrokratiaa.

– Toimivat työmarkkinat, jolloin ihmisille riittää nykyistä paremmin työtä.

– Ei holhoukselle.

Verotus

Verotuksen keventäminen on parasta elvytystä. Verotaakka on keskeisin hintakilpailukykyämme heikentävä tekijä. Korkea työn verotus johtaa suurempiin työvoimakustannuksiin ja pienetää ostovoimaa ja siten heikentää kysyntää. Keventämällä työn verotusta mahdollistettaisiin maltillinen nimellispalkkakehitys ja parannettaisiin vientiteollisuutemme kilpailukykyä, samalla huolehtien ettei kotimainen kysyntä heikkene kohtuuttomasti. Työn verotusta yksinkertaistamalla ja verotuksen kannustavuutta lisäämällä parannettaisiin työn tarjontaa ja pienennettäisiin tulonsiirtojen tarvetta. Korkea verokiila on Suomen keskeisimpiä ongelmia ja näkyy taloudellista toimeliaisuutta hidastavana tekijänä.

Myös välillinen verotus kumuloituu monella tavalla kilpailukykyä hekentäviksi ylimääräiseksi kustannukseksi. Ajoneuvoverot, energiaverot ja muut haittaverot lisäävät kustannustaakkaa ja heikentävät kansalaisten ostovoimaa. Ne luovat palkankorotuspaineita, jotka vaikuttavat erityisesti vientisektorimme kilpailukykyyn. Esimerkiksi kuljetus -ja lämmityskustannuksiin nämä verot siirtyvät lähes suoraan, heikentäen kilpailukykyämme. Korkea verotus on usein keskeisin syy sille, miksi Suomessa lähes kaikki on kalliimpaa kuin kilpailijamaissamme.

Julkisten menojen leikkaaminen

Korkean veroasteen syy on liian suureksi ja tehottomaksi paisunut julkinen sektori. Julkisten menojen suhde kansantuotteeseen on tänä vuonna Euroopan korkein: 60 %. Jotta verotusta voidaan keventää ilman lisävelkaantumista, on julkista sektoria leikattava. Tämä ei tarkoita sitä, että sairaista, vanhuksista tai lapsista ei huolehdittaisi, päinvastoin.  Suurin osa nykyisistä tulonsiirroista tapahtuu keskiluokalta keskiluokalle elinkaaren aikana. Se luo kannustinloukkuja ja tehottomuutta. Julkisen sektorin karsiminen ei tee meistä Bangladeshiä, mutta leikkauksien tekemättä jättäminen tekee meistä pian Kreikan.

Leikkaukset tulee tehdä julkisen sektorin tehtäviä karsimalla, toimintaa tehostamalla, tulonsiirtoja ja erilaisia elinkeinotukia karsimalla. Meidän on pohdittava mitä kaikkea kuuluu julkisen sektorin tehtäviin ja mitkä olisi tehokkaampaa jättää markkinoiden hoidettavaksi? Monessa tapauksessa on mahdollista saavuttaa säästöjä pelkästään sillä, että palvelun julkinen rahoitusosuus säilytetään, mutta asiakas voi valita palvelun haluamaltaan palveluntarjoajalta. Palveluseteli on hyvä konsepti!

Julkinen elvyttäminen tulee tehdä ensisijaisesti veronkevennysten kautta. Julkisten hankintojen osalta elvytysvaikutus tulee hankkeiden ajoituksen kautta. On järkevää rakentaa ja kunnostaa teitä silloin kun se on edullista ja työvoimasta on ylitarjontaa. On lähes sama onko meillä kansantaloutena 2,4 miljardia tiestön korjausvelkaa vai sama määrä valtion velkaa. Tai toisaalta velan ollessa markkinoilta, eivät heikkokuntoiset liikeneväylät estä taloudellista toimeliaisuutta.

Yksilönvapaus ja sääntely

Jokainen ihminen olkoon vapaa elämään elämäänsä haluamallaan tavalla, ilman että samalla rajoittaa muiden vastaavaa oikeutta. Se tarkoittaa sitä, ettei julkisen vallan tule ohjata ihmisiä sellaiseen toimintaan, joka on ihmisen oman käsityksen vastaista hyvästä elämästä. Tällaista puuttumista ovat esimerkiksi kauppojen aukioloajat, terassikalusteiden harmonisoiminen tai keskioluen laimentaminen. Pienin puolustettava vähemmistö on jokainen yksilö itse. Liiallisella holhoamisella valtio tekee kansalaisista uudelleen alaikäisiä, joilla ei ole kannustimia käyttää omaa harkintaa. Ihmisten on oltava yhdenvertaisia lain edessä.

Yhdenvertaisuus ei nykyisin toteudu muun muassa työttömyysturvan osalta. Kansa on jaettu kahteen joukkoon, tyypillisissä vakituisissa keski- ja hyvätuloisissa työsuhteissa työskenteleviin, hyvää työsuhde- ja työttömyysturvaa nauttiviin henkilöihin sekä epäsäännöllisissä työsuhteissa työskenteleviin henkilöihin, joiden palkansaaja-asemakaan ei ole aina yksiselitteinen. Jälkimmäisillä ei ole pääsyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Pienen yrityksen perustamalla riskeeraa jopa koko työttömyysturvansa. Tähän on tultava muutos.

Yksilönvapaus tarkoittaa myös mahdollisuutta elää elämäänsä haluamassaan perhemuodossa. Julkisen vallan ei tule tehdä eroa ihmisen seksuaalisen suuntautumisen tai vakaumuksen perusteella. Yhdistymisvapaus tarkoittaa mahdollisuutta kuulua tai olla kuulumatta haluamaansa yhdistykseen. Kirkko olisi erotettava valtiosta nykyistä selvemmin, eikä sille kuulu verotusoikeutta. Minkään yhdistyksen jäsenmaksun ei myöskään tule olla verovähennyskelpoinen.

Tule mukaan tiimiini!

Elina mediassa

Tammikuu 2015:

26.1. Kreikka ja euro: Elina Lepomäki väitteli Heikki Patomäen kanssa Kreikan vaalituloksen seurauksista ja talouspolitiikasta Ylen uudessa Kioski -ohjelmassa

23.1. Ansioturvareformi Huomenta Suomessa: Elina Lepomäki keskustelemassa paperista yhdessä VTV:n Tuomas Pöystin kanssa. Muita kirjoittajia olivat Osmo Soininvaara, Heikki Hiilamo ja Juhana Vartiainen.

Joulukuu 2014:

A2 yrittäjäilta (TV2, joulukuu 2014); parhaan keskustelijan palkinto: Elina Lepomäki

A-studio Talk (TV1, joulukuu 2014); Yhteiskuntasopimus. Keskustelijoina: Eero Lehti, Elina Lepomäki, Antti Palola, Dan Koivulaakso

Taustapeili (Radio Suomi, joulukuu 2014); Kannattaako ostaa suomalaista, keskustelemassa Lasse Lehtinen ja Elina Lepomäki

Kasvua perkele, vieraana Elina Lepomäki (Radio Rapu, joulukuu 2014)

Ajankohtaista

4.2. klo 8.00 Perustili-seminaari
Mallin esittelee kansanedustaja Elina Lepomäki. Suomen pankin ex-johtaja Heikki Koskenkylä, Perustulo-verkoston Markku Ikkala sekä sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty puhuvat myös tilaisuudessa.
Eduskunnan kansalaisinfo

30.1. Monki Gras startup-seminaari “Nordic Craft Culture and Tech”, Lontoo
Guest speaker: Elina Lepomäki

Aiempia tapahtumia
29.1. klo 19.15 BAF Live! Start of the Business Year 2015
feat. Elina Lepomäki and Peter Vesterbacka
Kaarle XII

29.1. klo 17.30 Eduskuntavaalikampanjan Kick-off
Kokoomuksen puoluetoimisto, Kansakoulukuja 3A, 3.krs:

26.1. Kreikka ja euro: Elina Lepomäki väitteli Heikki Patomäen kanssa Kreikan vaalituloksen seurauksista ja talouspolitiikasta Ylen uudessa Kioski -ohjelmassa

23.1. klo 8.30 Ansiotuloreformi -raportin julkistamistilaisuus
Sitra; Kirjoittajina Heikki Hiilamo, Elina Lepomäki, Tuomas Pöysti, Osmo Soininvaara, Juhana Vartiainen.
Ansioturvareformi Huomenta Suomi 23.1. osa I
Ansioturvareformi Huomenta Suomi 23.1. osa II

  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *